Uusi vuosi

 

31.12.2025

&

1.1.2026

Aika on taas rientänyt niin hurjaa vauhtia, että meinasin jättää tämän jutun julkaisematta kokonaan, koska kuka nyt haluaisi enää joulukuusen kuvia Tammikuun lopulla nähdä :).

Jotta juttu kuitenkin jatkuisi siitä mihin ennen uuden vuoden aattoa jäin, päätin nyt tämän silti julkaista vaikka vähän hävettääkin näin myöhään tätä juttua esille laittaa.

Mun kädet on ollut vaan yksinkertaisesti niin täynnä tekemistä ja kirjoittaminen vaatii itsellä tietyn rauhallisen mielentilan ja sen ajan keskittyä, ettei aiemmin sille ollut sopivaa aikaa.

Samu palasi töihin vuodenvaihteen jälkeen ja mä oon ollut lapsien kanssa yksin Samun ollessa töissä ja kun taas Samu on tullut töistä, on kädet silti täynnä kodinaskareita, siivousta, ruoanlaittoa, pyykinpesua ja kahden pienen lapsen hoitoa jne.

Mä niin tykkään pitää tätä blogia ja toivoisin ehtiväni kirjoittaa tätä useammin ja välillä olenkin kipuillut asian kanssa ja miettinyt pitäisikö mun muuttaa tässä jotain, siirtyä välillä vaan kuvien kera Instagramiin ja Facebookkiin ja sitten kirjoittaa harvemmin. 

Mutta saan kuitenkin niin usein ihanaa palautetta siitä miten moni tykkää blogiani lukea, joten en haluaisi tätä enää yhtään enempää tästä vähentääkään. Tykkään tästä todella niin paljon, että voisin tätä ihan työkseni tehdä!

Täällä on kuitenkin kaikki hyvin <3.

Sektiohaava meni kiinni muutama päivä ennen joulua ja kiinni on pysynyt ilman komplikaatioita! 

Ja mä olen aloittanut myös työt viime viikolla.

Kyllä, työt. Sunnuntaisin. 

Mun virallinen äitiysloma on Heinäkuun puoleen väliin asti, mutta äitiyslomalla saa tehdä töitä sunnuntaisin.

Mulla on ollut kampaamo kiinni 1.8.2025 asti kun jäin äitiyslomalle ja mulla juoksee joka kuukausi kaikki yritykseni kulut. Asiaa ei auta se, että haavaepisodi tuli maksamaan meidän perheelle viisinumeroisen summan. 

Joten, mä aloin tekemään viime sunnuntaista lähtien töitä sunnuntaisin. Tällä mennään nyt. Samu on lasten kanssa kolmisin kun mä olen töissä. 

Yrittäjiä kun ollaan, ollaan totuttu kyllä kaikenlaiseen vuosien varrella.

Vasta Elokuussa aloitan kuitenkin tekemään muuten töitä ja silloinkin vielä osa-aikaisesti sillä jään vielä lasten kanssa kotiin. Linus aloittaa päiväkodin aikaisintaan kaksi vuotiaana, joten sinne asti vuorotellaan Samun kanssa töiden ja lastenhoidon kanssa, ihan niinkuin tehtiin ennen Linusta Leonankin kanssa.

Leonalle yritetään saada kerhopaikkaa ensi syksystä niin hän pääsisi opettelemaan ryhmätaitoja ja pääsisi leikkimään ikäistensä lasten kanssa useammin. Jos vaan saadaan kerhopaikka hänelle muutamana päivänä viikossa, muutaman tunnin kerralla, emme aio hakea vielä Leonalle päiväkotipaikkaa koska mä olen kuitenkin Linuksen kanssa kotona. Mutta haluttaisiin hänelle jo vähän erilaista tekemistä niin kerhopaikka olisi huippu jos semmonen saataisiin. Mä toisin sanoen teen syksystä iltapainotteisesti taas töitä ja Samu on illat lasten kanssa.

Yritän kuitenkin itselleni sanoa nyt vaikka sunnuntaisin käynkin töissä, että olen vielä äitiyslomalla ja kuusi päivää viikossa kotona lasten kanssa!

Täällä heti vuoden ensimmäisenä päivänä laitettiin koti hyrskyn myrskyn niinkuin Leona sanoi :). Siitä myöhemmin lisää :).

Nyt yritän löytää ajan kirjoittamiselle pian!

Tiina

Facebook

Instagram

Kiitos vuodesta ja hyvää uutta vuotta

 

Aina kun vuosi vaihtuu, heti Tammikuun alussa, on mulla ollut jo vuosia tapana laittaa toiveet kartalle, eli tehdä aarrekartta.

Kaivaa esiin vanhat lehdet ja etsiä sieltä haaveita ja toiveita vastaavia kuvia -/ tekstejä.

Niin tein myös tänä vuonna. Heti vuodenvaihteen jälkeen laitoin toiveet, haaveet ja unelmat paperille mitä tältä 2025 vuodelta toivon.

Ja siinä tuo kuvassa on. Vuosi 2025 kartalla.

Olimme tehneet talokaupat juuri ennen vuodenvaihdetta, 30.12.2024 ja tiesin aarrekarttaa tekiessäni, että uusi koti meillä on. Vihdoin. Viiden vuoden etsinnän jälkeen se löytyi ja pääsimme rakentamaan meidän perheelle toimivaa lapsiperheen kotia <3.

Siinä kohtaa kun aarrekartan tein, en vielä tiennyt olevani raskaana. Positiivisen raskaustestin tein kuitenkin heti ensimmäisellä Tammikuun viikolla, 7.1.2025.

Kotiin ja pihaan liittyi jokunen haave. Mm. taulukollaasiseinästä olen haaveillut ja haaveilen edelleen. Se jäi toteuttamatta, mutta ehkäpä ensi vuonna ;).

Yksi haave oli myös kunnon joulukuusi. Siis ns. kokonainen kuusi, joko aitona tai hyvin aidonnäköisenä. 

Mitä kuuseen tulee, löysin aivan täydellisen kestokuusen, mutta ei se olisi mahtunut mitenkään meidän olohuoneeseen. Muuten olisimme sen varmasti hankkineet. Tämä joulu siis mentiin vanhalla kuusella joka ei vie paljon tilaa!

Yksi haave oli keittiön tason päälle Artekin kullan väriset valaisimet. Ne hankimme ensimmäisten asioiden joukossa kun uuteen kotiin muutimme.

Piha ja terassi sai myös omat haaveensa. Tuija pensasaita oli yksi iso haave ja sen toteutimme. Toinen oli kalusteet terassille ja tunnelma välimerellinen, ripaus Italiaa tai Kreikkaa. Sen haaveen onnistuimme toteuttamaan meidän näkemyksellä juuri semmoisena mikä miellytti meitä. Terassista tuli todella toimiva meidän perheen tarpeisiin.

Haaveita oli useampi, mutta loppuviimein, perhe on tärkein! Perhe menee aina kaiken edelle!

Suurimmalta osalta siis tämän vuoden haaveet toteutuivat. Suurin unelma, toinen lapsi, pieni poikavauva oli vuoden suurin lahja ja kohokohta.

Vuoteen mahtui myös liian paljon jännitystä, ennenkaikkea pelkoa ja surua. Kärsimystä suoraan sanottuna. Enkä puhu nyt pelkästään mitä synnytyksen jälkeen sektiohaavalle kävi (bakteeri-infektio) ja kaikki 10 leikkausta mitä jouduin läpikäydä.

Alkuraskauden aikana kärsin toistuvista virtsatieinfektioista (yleisiä raskaudessa) ja huhtikuussa jouduin sen takia ihan sisälle sairaalaan muutamaksi päiväksi suonensisäisen antibiootin takia. Kun sairaalassa katsottiin ultralla varmuuden vuoksi, ettei mulla ole virtsakiviä (ei ollut), tehtiin mun maksasta vahinkolöydös samalla. Multa löydettiin kaksi pesäkettä maksasta, toinen oli 5 x 6cm ja toinen muistaakseni 2 x 3cm. Sain kiireellisen lähetteen magneettikuviin joita jouduin silti kaksi kuukautta odottamaan. Vasta kesäkuun lopussa pääsin magneettitutkimuksiin. Olin kuitenkin jo niin pitkällä raskaudessa, että maksa jäi pitkälti vauvan taakse piiloon. Tässä kohtaa tuli epäilys, että pesäkkeet olisi hemangioomia (hyvälaatuinen verisuonikasvain).

Olin kaksi kuukautta elänyt pelossa ja epätietoisuudessa olisiko mulla syöpä.

Vaikka sain tulokset että pesäkkeet näyttää mahdollisesti hemangioomalta, ja että mut pitää kuvata heti synnytyksen jälkeen uudestaan, en silti ihan täysin helpottunut ollut koska toinen pesäke jäi kuvissa kokonaan vauvan taakse ja toinen näkyi epäselvästi. 

Linuksen syntymän jälkeen taistelin jo kerran henkeni puolesta infektoituneen sektiohaavan takia, lisäpelko maksasta oli takaraivossa.

Pääsin sitten maksan uusintakuviin synnytyksen jälkeen jossa hemangiooma todettiin todennäköisin syin.

Nyt alkuvuonna menen seuraaviin uusinta tutkimuksiin jossa katsotaan onko pesäkkeet kasvanut vai pysynyt saman kokoisina.

Paljon siis todellista pelkoa ja huolta oman terveyden ja elämän puolesta oli tänä vuonna liikaakin!

Mutta Linuksen syntymä ja terve poikavauva on ollut puolestaan maailman ihanin asia ja yhdessä lapset ja Samu on pitänyt mut järjissäni läpi näiden vaikeiden aikojen.

Vuoden kohokohta oli siis ehdottomasti Linuksen syntymä ja heti toisena meidän koti <3.

Olemmeko olleet tyytyväisiä meidän kotiin?

Vastaus on ehdottomasti kyllä, vaikka toisinaan tämä on kyllä tuntunut aavistuksen liian pieneltä. Mutta sijainti ja muuten koti pihoineen on juuri sitä mitä halusimme ja arvostamme.

Parikymmentä neliötä kun tässä olisi enemmän tai yksi huone lisää, olisi tämä täydellinen.

Ensi vuodelle on uudet haaveet ja toiveet ja unelmakartta vuodelle 2026 on jo aloitettu.

Ensi vuoden karttaan tulee mm. matkoja, lastenhuoneet valmiiksi, kodinsisustusta eteenpäin, oman terveyden edistäminen lisäämällä taas liikunta arkeen (tämä jäi raskauden aikana tukilangan aiheuttamien kohdunkaulan kipujen takia pois kokonaan), kerran kuussa kaksisteen Samun kanssa omaa aikaa, terassilasitus ja oman vaatekaapin läpikäyminen joka tarkoittaa minullekin joitain uusia vaatteita.

Loppuvuodesta 2026 katsotaan taas miltä kartta kokonaisuudessa näytti ja mitkä siitä toteutui :).

Nyt kiitän teitä kaikkia lukijoitani tästä vuodesta. Kiitos kaikista kommenteista ja tuesta mitä annoitte mm. kun läpikävin sektiohaavan infektion taistelua läpi. Kiitos kun kuljet mukanani tätä blogimatkaa <3. 

Jätäthän myös toiveita jos toivot että kirjoitan jostain tietystä aiheesta! 

Kaunis kiitos!

Ja nyt, oikein HYVÄÄ UUTTA VUOTTA jokaiselle!

Rakkaudella,

Tiina

Facebook

Instagram

Viimeiset kuvat joululta

 

Ennenkuin toivotan teille hyvää uutta vuotta, tässä on vielä viimeiset kuvat meidän joululta.

Eiliseltä. 

Eilen saimme vielä ystäviä kylään. 

Jouluruokien jälkeen maistui kevyempi keitto ja Samu teki yhtä meidän lemppariruokaa, linssikeittoa.

Olen tarjonnut kaikille joulun vieraille samaa (alkoholitonta) alkudrinkkiä joka on ystäväni Helin kehittämä super hyvä joulujuoma.

Pirkan metsämansikka kivennäisvesi (3/4) ja Kasken juhla glögi (1/4) sekoitettuna ja kylmänä! Siis niin hyvää! 

Jouluiset jääpalat syntyivät karpaloista ja rosmariinin oksasta.

Jälkkäriksi leivoin vielä viimeiset joulutortut omenahillolla. Oli muuten kaikki muut torttuhillot loppunut kolmesta isosta kaupasta missä käytiin. Hyvin on tortut maistunut ihmisille näköjään :). Onneksi omenahillo toimi myös loistavasti.

Tänään pesin jo joululakanat pois varastoon laitettavaksi ja muutaman joulukoristeen laitoin myös jo pois.

Uusi vuosi otetaan vastaan vähemmän punaisena. Joulukuusi kyllä varmaan vielä hetkeksi jää kun ei varmasti sitä ehditä varastoon ennen vuoden vaihdetta viedä. 

Itsehän tykkäisin aloittaa Tammikuun ilman yhtäkään joulukoristetta. Samu taas tykkää että kuusi ja koristeet saa vielä olla. Siispä tämä miellyttää kumpaakin kun osa on ja osan laitoin pois ;).

Meillä ollaan tutustuttu ja leikitty joulupukin tuomilla uusilla leluilla. Junarata, leikkiruoat, nukenvaunut ja nukke, sekä nalle ovat olleet nyt kovasti leikeissä <3.

Ja sitten meidän pikku Nalle. Meidän ihana pieni Linus täytti 27.12. 4kk:tta <3. Aika saisi mennä kyllä vähän hitaammin <3.

Kiitos joulu 2025, olit ihana <3.

Tiina

Facebook

Instagram

Joulua ja joululahjoja

 

Joulun ajan välipäiviä ja joululahjoja  <3. Rennosti pehmeissä kotivaatteissa.

Leona sai joulupukilta mm. vaatteita, juomapullon, sähköhammasharjan, nukenvaunut, leluja, pari peliä ja muutaman kirjan.

Linus sai joulupukilta mm. vaatteita, leluja, pelin, Petteri kaniini Herkku hetki kirjan, Petteri kaniini viltin, parsakaali purulelun ja juomapullon.

(Kuvasin vaan osan lahjoista).

Hauskasti sopi samaan kuvaan Petteri kaniini viltti, Petteri kaniini Herkku hetki kirja ja parsakaali purulelu. Nämä olivat kaikki eri ihmisiltä, mutta oli kuin olisivat kuuluneet samaan pakettiin.

Parsakaali purulelu oli super hauska. Semmoista en muista aiemmin nähneeni. Parsakaali on Leonan lempiruoka ja se oli myös Leonasta hauskaa, että veli sai parsakaali purulelun.

Taijan perhe antoi myös Linuksen ristiäislahjan nyt jouluna kun eivät päässeet Linuksen ristiäisiin.

Linus sai heiltä ristiäislahjaksi samat kun Leona aikoinaan sai. Repun omalla nimellä ja pehmolelu pupun jossa on syntymämitat, nimi ja syntymäpäivä. Siitä en huomannut nyt ottaa kuvaa..

Nyt kummallakin lapsella on omat reput, "koulureput" niinkuin Leona reppua kutsuu :).

Reppuihin sopivat juomapullot omalla nimellään oli aivan super suloiset!

"Koulureppu" selässä käytiin myös vanhemmillani parina päivänä. Alin kuva Leonasta olikin vanhemmiltani otettu. 

Mun lapsuuden koti on kuin nukkekoti :D, ja Leona sopi hyvin tuohon kuvaan "antiikki huonekalujen ja äitini tekemien nukkejen viereen".

Se aika mitä ollaan kotona oltu, on mennyt leikkiessä ja lukiessa. Uusia leluja ihmetellen ja tutustuen ja niillä leikkien.

Kirjoja luetaan päivittäin paljon ja nyt ollaan luettu paljon joulukirjoja. Hyvää joulua Petteri on kyllä ehdottomasti niin minun kuin Leonankin lempikirja. Sitä ollaan luettu monta kertaa päivässä ja joka ilta iltasatuna.

Nukenvaunut ovat olleet aivan tämän joulun hitti. On niin liikuttavaa katsoa miten Leona hoitaa nukkejaan. Nuket ovat meillä tällä hetkellä leikkikeittiön ohella se leikityin leikki. Nuket ehdoton ykkönen!

Yksi aamu Leona pesi omia hampaitaan eteisessä peilin edessä ja minä omia wc:ssä. Yhtäkkiä oli todella hiljaista ja menin katsomaan mitä hän tekee. Löysin lopulta hänet omasta huoneestaan pesemässä kaikkien nukkejensa hampaita, sillä omalla harjallaan. 

Nuket oli kaikki aseteltu hienosti riviin ja siinä ne vuorotellen pestiin. Mä en voinut puuttua siihen vaan seurasin vierestä liikuttuneena pesua ja lopuksi sovimne, että omalla harjalla pestään vaan omat hampaat ja äiti ostaa nukeille yhden oman hammasharjan millä saa leikeissä pestä niiden hampaita. Leona yritti kyllä, että jokainen nukkekin tarvitsee sitten oman hammasharjan :D, mutta päästiin sopuun yhdestä yhteisestä nukkejen hammasharjasta.

Nyt pääsee myös Leona harjoittelemaan hampaiden pesua omalla sähköhammasharjalla, äidin ja isin auttamana tottakai niinkuin muutenkin hampaiden pesu.

Se oli myös super jännä lahja Leonasta. Onhan äidillä ja isilläkin omat sähköhammasharjat.

Rentoa joulun viettoa! Viikko meni yhdessä hujauksessa. 

Taijan perhe on parhaillaan lentokoneessa lentämässä takas kotiin Ruotsiin. Ihana kun saatiin joulua viettää yhdessä ja he saivat nähdä myös Linuksen ensimmäistä kertaa.

Tänään saadaan vielä illalla ystäviä kylään <3.

Tiina

Facebook

Instagram